keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Autot sukuvikana



Isäni on aikoinaan valmistunut Haagan ammattikoulusta ja myös pikkuveljeni on valmistunut autonasentajaksi.  En varsinaisesti löytänyt autoalaa, vaan voisin kutsua tätä "sukuviaksi", Nico kertoo.

 

Autot ovat olleet kiinnostavia jo nuoresta asti. 12-vuotiaana ajoin motocrossia ja korjailin prätkää. 15-vuotiaana korjasin jo omaa mopoa. 18-vuotiaana korjailin ensimmäistä autoa. Armeijassa moottorialiupseerin tehtävissä suunnittelin huoltopaikkoja metsään ja korjailin autoja hieman haastavimmissa olosuhteissa.

Olin opiskellut tietoliikenne- ja elektroniikka-alaa kaksi vuotta peruskoulun jälkeen ja työskennellyt erilaisissa työpaikoissa. Armeijasta päästyäni tammikuussa 2010 ammatinvalinnassa ei ollut mitään epäselvää. Olin päättänyt jatkaa isäni ja veljeni jalanjäljissä Haagaan opiskelemaan autonasentajaksi. Kesällä 2010 tuli ilmoitus, että minut on hyväksytty opiskelijaksi.

Kouluun menin hieman ristiriitaisissa tunnelmissa. Ei ollut ketään kaveria, joka olisi tullut samaan kouluun. Lisäksi edellisistä opiskeluista oli kerinnyt vierähtämään jo pari kolme vuotta. Tästä syystä en ollut varma, kuinka koulunkäyntini alkaisi sujua.

Onneksi kaikki meni hyvin. Ensimmäinen vuosi oli perusasioiden harjoittelua, esimerkiksi jarrujen purkua, jousien ja iskunvaimentimien purkua, metallin työstöä ja hitsausta sekä moottoriin ja sen apulaitteisiin tutustumista ja purkua.

Koska olin aikaisemmin jo ollut ammattikoulussa, opiskelin vain ensimmäisenä vuonna yleisaineita, kuten matematiikkaa, kemiaa, ruotsia ja englantia. Yleisainejakson aikana meidän piti valita, mille linjalle jatkaisimme toisella luokalla. Päätin jatkaa ajoneuvonasentajaksi.

Toisen opintovuoteni yleisainejaksolla olin koko jakson ajan töissä tienaamassa vähän rahaa. Tämän jälkeen alkoi hallijakso, jonka jälkeen menin työharjoitteluun Automaahan. Työharjoittelun jälkeen jatkoimme sitten hallissa viimeiset kaksi jaksoa.

Toisen vuoden viimeisen hallijakson aikana eräs koulumme työntekijöistä kertoi minulle, että Audi etsii kesätyöntekijää ja meidän koulustamme oli kyselty, löytyisikö ketään. Olin tuloksetta yrittänyt päästä Automaahan kesätöihin ja tarkoitukseni olisi ollut viettää kesä perhetutun rakennustyömaalla. Joten miksi en hakisi kesätyöpaikkaa Audilta?

Kahden tunnin kuluttua minua jo haastateltiin työtehtävään, joka olisi hieman erilainen kuin olin odottanut. Pääsimme sopimukseen, ja päädyin kesätyöntekijäksi Audille menekinedistäjän tehtäviin.

Työtehtävääni kuuluivat muun muassa esittelyautojen kunnossapitoa ja niiden käytön koordinointia. Lisäksi pääsin tutustumaan mahtaviin ihmisiin kesätyöni aikana, työskentelemään uusimpien Audin mallien parissa ja tutustumaan yhden automaailman vahvimman brändin toimintaan, mikä on ollut elämäni mahtavimpia kokemuksia.

Kesätyöni loppuvaiheessa minulle tarjottiin mahdollisuutta työskennellä samoissa tehtävissä osa-aikaisesti opiskelun ohella kuluvan vuoden loppuun asti. Suostuin tähän.

Kolmas opiskeluvuoteni alkoi työssäoppimisella. Suoritin sen Audi Center Airportin korjaamolla, josta minun oli erittäin helppo mennä tekemään osa-aikaista työtäni samalle tontille.

Työssäoppimisjakson jälkeen seuraava jakso meillä oli yleisainejakso, josta minulla oli suoritettavana enää äidinkieli 4 ja opinnäytetyö, joten pystyin jatkamaan vielä yhden jakson työharjoittelua Audilla ja työstämään opinnäytetyöni kotona. Tämän jakson aikana selvisi, että minulla olisi mahdollisuus valmistua etuajassa jo ennen joulua.

Nyt tätä kirjoitusta viimeistellessäni olen todistusta vaille valmistunut alle kahden ja puolen vuoden opiskelun jälkeen, ja todennäköisesti aloitan tammikuussa Audi Center Airportilla automekaanikkona.

Autoala tulee työllistämään ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa. Niin kauan kuin autoja on, niitä pitää huoltaa ja korjata, ja siihen tarvitaan osaavia mekaanikkoja. Tietenkin maailman tilanne vaikuttaa paljon autokauppaan, mutta eivät ne autot huoltamatta pysy ehjänä ikuisesti.

Haagan koulu oli omasta mielestäni loistava paikka opiskella automekaanikoksi, vaikka todellinen oppiminen alkaa vasta työelämässä.

Koulussa käynti on peruskoulun jälkeen jokaisen oma asia, mutta suosittelen lämpimästi käymään koulun kerralla alusta loppuun. Välillä tuntuu raskaammalta ja välillä helpommalta. Hieman kun jaksaa nähdä vaivaa koulussa ja pysytellä oppitunneilla, onnistuu kalastamaan tiedonjyvän jos toisenkin, mistä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Haagasta valmistuu ammattilaisia, joilla on autoalan tulevaisuus käsissään.

Nico, autoalan perustutkinto (3.vuosi)